Viime aikoina olen törmännyt useamman kerran erittäin mielenkiintoiseen kirjoitukseen X:ssä, jossa eräs tutkija pohti luovuuden merkitystä maailman huippu-urheilijoiden keskuudessa. Luovat pelaajat ovat harvinaisia ja käyvät yhä harvinaisemmiksi. Tämä tutkimus sai minut pohtimaan, miten luovien urheilijoiden kehittymistä tuetaan ja mitä se tarkoittaa Suomessa, erityisesti jääkiekossa. 

Kirjoituksessa tutkija keskittyi ns. invaasiopeleihin, kuten jalkapalloon, koripalloon ja jääkiekkoon. Nämä ovat lajeja, joissa hyökkäävien pelaajien luovuuden kehityksestä keskustellaan yhä enemmän. Seuraavat yhdeksän periaatetta nostettiin esille luovien yksilöiden kehittymisestä: 

 

1) Luovuuden ja älykkyyden ero 

Luovassa ajattelussa on kyse *divergentistä ajattelusta, eli harvinaisista, ainutlaatuisista ja epätavallisista pelitilanteiden ratkaisuista – kuten esimerkiksi no-look-syötöt. *Konvergentti ajattelu puolestaan tarkoittaa taktiikan älykkyyttä, eli parhaan mahdollisen ratkaisun löytämistä tietyssä tilanteessa. Invaasio-pelit vaativat erityisesti divergenttiä ajattelua. 

* Divergentti tai laajeneva ajattelu tarkoittaa monien erilaisten ideoiden keksimistä, ja konvergentti tai suppeneva ajattelu tarkoittaa keskittymistä yhteen ideaan, usein ratkaisun löytämiseksi. 

 

2) Luovat pelaajat ovat harvinaistumassa 

Nykyisin nuorten urheilun harjoittelu on yhä ohjatumpaa ja rakenteellisempaa, mikä tukahduttaa luovuuden. Tutkija listasi viisi elementtiä, jotka estävät luovuuden kehittymistä: 

- Pelin "mekanisointi" 

- Pihapelien puute 

- Sopimattomat harjoitusmenetelmät 

- Alhainen pelinautinto 

- Suppea pelituntemus 

 

3) Luovuuden kultainen ikä on 6–13-vuotiaana 

Daniel Memmert, luovuustutkimuksen johtava nimi, on tutkimuksissaan todennut, että lasten taktinen luovuus hidastuu 13 vuoden iässä. Lapsilla on tätä ennen suurempi määrä synapseja aivokuorellaan, mikä tukee luovuuden kehitystä. 

 

4) Luovat ammattilaiset viettivät lapsuudessaan enemmän aikaa leikkien 

Tutkimuksissa on havaittu, että luovat urheilijat ovat viettäneet merkittävästi enemmän aikaa vapaamuotoisessa pelaamisessa kuin muut ikätoverinsa. Pihapeleillä on tutkitusti siis valtava merkitys luovuuden kehittymisessä. Miten voimme lisätä niiden määrää, tai paremminkin tukea niiden määrän kasvamista omissa toimintaympäristöissämme.  

 

5) Vähemmän kontrolloiva valmennus on parempi 

Liiallinen ohjeistus ja harjoitusten jatkuva keskeyttäminen rajoittavat pelaajien mahdollisuuksia kehittää luovia ratkaisuja. Tämä johtaa ilmiöön, jota kutsutaan "huomioimattomuuden sokeudeksi". Tähän liittyen kannattaa katsoa tässäkin uutiskirjeestä löytyvä Sami Kalajan luentotallenne U18 MM-kisojen valmentajaseminaarista. Siellä Saminkin nosti esille ns. ”joy stick” valmennuksen negatiivisen vaikutuksen pelaajien pelikäsityksen kehittymiselle. Me aikuiset ajattelemme, että autamme pelaajien kehittymistä, kun huudamme toiminnan aikana ohjeita, mutta teemmekin päinvastoin.  

 

6) Luovuus on harjoitettavissa, erityisesti 7–10-vuotiailla 

Memmertin tutkimuksissa on todettu, että lisäämällä luovuutta tukevia harjoituksia, lapset voivat kehittyä taktisesti luovemmiksi jo kuuden kuukauden aikana. Ja tässä on tosiaan muistettava, että vaikka mainitaan että luovuuden harjoittelu on erityisen tehokasta n. 7–10- vuotiailla, niin se harjoittaminen kehittää minkä ikäistä pelaajaa tahansa. 

 

7) Monen eri lajin harrastaminen lapsena kehittää luovuutta 

Monipuolinen urheilutausta auttaa lapsia tuomaan uusia liikkeitä ja taktiikoita lajikohtaisiin tilanteisiin. Tämä on yleistä myös monilla kansainvälisillä huippupelaajilla. Esimerkiksi NHL pelaajilla tehty tutkimus nosti esille, että isolla osalla pelaajista on ollut toinen harrastus mukana 16-vuotiaaksi asti. 

 

8) Vapaa leikki kehittää lapsista luovempia aikuisia myös urheilun ulkopuolella 

Tutkimukset osoittavat, että lapsena enemmän vapaa-aikaa leikkien viettäneet henkilöt ovat myös aikuisina luovempia. 

9) Luovuudesta emme vielä tiedä kaikkea 

Vaikka luovuutta on tutkittu pitkään, aivotutkimukset eivät ole vielä kyenneet täysin selittämään, miten luovuus syntyy. 

Tämä tutkimus sai ainakin minut pohtimaan, missä tilassa harjoittelu Suomessa ja jääkiekossa tällä hetkellä on. Tukeeko meidän lasten arki luovuuden kehittymistä? Jokainen meistä voi pysähtyä miettimään, miten tukee pelaajiensa luovuutta – niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Pelikäsitys ja kyky luovuuteen ovat avainominaisuuksia, kun pyritään auttamaan seuraavan polven pelaajia pärjäämään nopeammassa ja haastavammassa peliympäristössä. 

 

Lionel Messi on todennut: "On vaikeampaa löytää pelaaja, joka on erilainen, joka poikkeaa tavallisesta... Koska jo nuoresta iästä lähtien sinua pakotetaan pelaamaan tietyllä tavalla. Ja siinä piilee ongelma." Valistuneet valmentajat ja vanhemmat voivat kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttaa ja kääntää kehityksen suunnan. Ja tämä ei tarkoita sitä, että pelaajien tulisi olla yksilöurheilijoita, päinvastoin. Luova pelaaja kykenee olemaan läsnä pelissä omana itsenään ja edistämään peliä muiden kanssa yhteisen tavoitteen suunnassa. Pelissä tulee siis säilyä siihen olennaisena elementtinä kuuluva leikin luonne.  

Kuinka usein sinä yllätyt pelien aikana, kun joku lapsista/nuorista/aikuisista tekee jotain yllättävää? Jotain mitä et odottanut, jotain missä pelaaja ”valehtelee” kirkkain silmin muille läsnäolijoille?  

Mitä voisit omassa roolissasi tehdä, että olisimme tässä parempia tulevaisuudessa? 

 

Pyry Lukkarila 

Valmennusosaamisen kehityspäällikkö 

 

Lähteet: 

Memmert, D., Baker, J. & Bertsch, C. (2010, June). Play and practice in the development of sport-specific creativity in team ball sports. High Ability Studies, 21(1), 3-18. 

Memmert, D. (2011). Sports and creativity. Encyclopedia of Creativity, Second Edition, Vol. 2, pp., 373-378. 

Kempe, M. & Memmert, D. (2018). “Good, better, creative”:The influence of creativity on goal scoring in elite soccer. Journal of Sports Sciences 

Memmert, D. (2015). Development of tactical creativity in sports. In J. Baker & D. Farrow (Eds.), Routledge Handbook of Sport Expertise (pp. 363-372).  

Roca, André, and Paul R. Ford. “Developmental Activities in the Acquisition of Creativity in Soccer Players.” Thinking Skills and Creativity 41 (September 1, 2021) 

De Sa Fardilha, Francisco, and Justine B. Allen. “Defining, Assessing, and Developing Creativity in Sport: A Systematic Narrative Review.” International Review of Sport and Exercise Psychology 13, no. 1 (May 14, 2019)