Yksi keskeisimpiä haasteita joukkueurheilussa on saada pelaajat ymmärtämään pelin olennaiset elementit ja tekemään itsenäisiä ratkaisuja paineen alla. Perinteisesti valmentaja on toiminut tiedon jakajana, mutta nykyaikainen urheilijakeskeinen lähestymistapa korostaa pelaajien aktiivista roolia: pelaajia kannustetaan havainnoimaan, analysoimaan ja keksimään itse ratkaisuja. Kun pelaajille annetaan enemmän vapautta ja vastuuta oppia kokeilemalla ja keskustelemalla, heidän ajattelutaitonsa ja pelinlukunsa kehittyvät huomattavasti.

Kysymysten voima pelaajien osallistamisessa

Tehokkaiden kysymysten esittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ohjata ja rikastaa pelaajien ajattelua. Kysymykset aktivoivat pelaajien oman pohdinnan, pakottavat heidät katsomaan peliä monesta näkökulmasta ja rohkaisevat heitä löytämään vastauksia itse. Lisäksi kysymykset tukevat:

1. Itsenäistä päätöksentekoa: Kun valmentaja ei anna valmiita vastauksia, pelaajat kasvavat vastuuseen ja oppivat etsimään ratkaisuja myös paineen alla.
2. Syvempää ymmärrystä: Itse löydetyt vastaukset jäävät paremmin mieleen ja auttavat pelaajia soveltamaan taitojaan erilaisissa pelitilanteissa.
3. Motivaatiota: Kysymykset herättävät uteliaisuuden, mikä lisää sisäistä paloa kehittyä.

Esimerkiksi yksinkertainen kysymys harjoitustilanteessa – ”Mitä muita vaihtoehtoja olisit voinut valita tuossa hyökkäyksessä?” – ohjaa pelaajaa katsomaan ratkaisujaan uudesta kulmasta. Valmentajan tehtävä on luoda ilmapiiri, jossa pelaajat uskaltavat vastata vapaasti ja jakaa näkemyksiään joukkueen kesken.

Inspiraatiota Doug Lemovilta: oppimisen ja ajattelun tukeminen

Valmentaja ja opetusmetodien asiantuntija Doug Lemov korostaa, miten tärkeää on hidastaa kiireen tuntua harjoituksissa ja suunnitella etukäteen, missä kohdassa peliä tai harjoitetta pysäytetään ja mitä kysymyksiä esitetään. Näin pelaajat saavat aivoilleen pienen tauon prosessoida kokemusta, tehdä havaintoja ja keskustella ratkaisuvaihtoehdoista ennen kuin peli jatkuu. Tämä vahvistaa pelaajien pitkäkestoista oppimista ja kykyä soveltaa opittua käytäntöön.

Lemovin ”4R”-malli (Recreate, Review, Rehearse, Restart) antaa valmentajalle selkeän rungon:

• Recreate: Pysäytä tilanne ja ”kuvaa” tilanne uudelleen kaikille, jotta he näkevät, miltä peli tai harjoite näytti juuri ennen stoppia.
• Review: Kysy ytimekkäitä kysymyksiä – ”Mitä huomasitte?” tai ”Mitä vaihtoehtoja oli tarjolla?” – ja käytä tarvittaessa lyhyttä palautetta korostaaksesi olennaista.
• Rehearse: Anna pelaajille mahdollisuus kokeilla samaa tilannetta uudelleen, usein rauhallisemmassa tahdissa, jotta kehollinen kokemus vahvistuu.
• Restart: Käynnistä peli tilanteesta, jota juuri käsittelitte, jotta pelaajat pääsevät heti soveltamaan uutta ymmärrystään (​54. Doug Lemov Notes).

G.R.O.W.-malli kysymysten jäsentämiseen

Kysymyksiä voi jäsentää myös G.R.O.W.-mallin avulla (Goal, Reality, Options, Way forward), joka sopii mainiosti pelaajien ajattelun ohjaamiseen:

1. Goal (Tavoite): ”Mitä yrität saavuttaa seuraavassa tilanteessa?”
2. Reality (Nykytila): ”Mikä tällä hetkellä estää sinua onnistumasta?”
3. Options (Vaihtoehdot): ”Mitä muita ratkaisuja sinulla on käytettävissäsi?”
4. Way forward (Toiminta): ”Mitä aiot tehdä, kun seuraavan kerran kohtaat vastaavan tilanteen?”

Mallin etu on, että se pitää keskustelun selkeänä ja etenee loogisesti kohti konkreettista toimintaa.

Osallistava ilmapiiri: virheistä oppimista ja rohkeutta kokeilla

Valmentajan rooli on tehdä kysymysten esittämisestä ja ratkaisujen etsimisestä turvallista ja innostavaa. Kun pelaajat tuntevat, että virheiden tekeminen on osa oppimisprosessia, he uskaltavat kokeilla uusia ratkaisuja ja oppivat reflektoimaan kriittisesti omaa toimintaansa.

• Pysy rauhallisena myös virheiden jälkeen: Valmentajan liiallinen tunteenpurkaus voi lamaannuttaa pelaajien luovuuden ja aloitteellisuuden.
• Kannusta pelaajia jakamaan havaintojaan: Kun pelaajat keskustelevat keskenään, he oppivat toisiltaan ja pääsevät syvemmälle pelin ytimeen.
• Huomioi myös pelaajat ”kauempana” tilanteesta: Kysy vaikkapa puolustajalta, miten hän olisi voinut tukea hyökkääjää paremmin. Näin korostat yhteispeliä ja kaikkien roolia.

Lyhyt yhteenveto ja käytännön vinkit

• Suunnittele etukäteen muutama avainkysymys, joilla ohjaat pelaajien huomion tärkeimpiin asioihin harjoituksissa.
• Anna aikaa pelaajille pohtia ja vastata, äläkä pelästy pientä hiljaisuutta. Usein oivallus syntyy rauhallisen ajattelun kautta.
• Pysäytä peli tai harjoite harkitusti: älä käytä liikaa pitkiä stoppareita, vaan pidä ne napakoina ja palauta pelaajat nopeasti toimintaan.
• Keskity olennaiseen: valitse 1–2 pääasiaa, joihin kiinnität huomiota kullakin harjoituskerralla.
• Rakenna luottamuksen ilmapiiri: painota pelaajille, että heidän tehtävänsä on etsiä ratkaisuja, valmentajan tehtävä on auttaa oikeiden kysymysten avulla.

Osallistavalla ja kysymyksiä korostavalla valmennustyylillä autat pelaajia kehittymään itsenäisiksi, oivaltaviksi ja peliä syvällisesti ymmärtäviksi urheilijoiksi. Samalla vahvistat heidän omistajuuttaan kehittymisprosessissa – mikä on erittäin arvokasta niin yksilö- kuin joukkuetasolla.