Monilla järjestelmillä voidaan kerätä dataa laukausten sijainneista ja yksi näistä on Liigassa käytössä oleva Wisehockey -järjestelmä. Miltä alueilta laukaukset yleensä tulevat ja miten laukausmäärät eri alueilta vaikuttavat maalimääriin? Näihin kysymyksiin vastauksia tässä jutussa.

Wisehockey jaottelee laukaukset neljään eri alueeseen, sen mukaan miltä alueelta ne tulevat. Jotkut muut palvelut, esim. NHL Edge käyttää hieman tarkempaa jaottelua, mutta tässä jutussa tarkastellaan kuvan 1 mukaista jaottelua.

Kuva 1. Laukaukset jaoteltuna alueisiin. (kuva Wisehockey)

Taulukosta 1 nähdään, että laukauksista ylivoimaisesti suurin osa tulee 4-alueelta, keskimäärin noin 59% kaikista laukauksista ja vastaavasti vähiten tulee 1-alueelta, keskimäärin 11%. Näissä on kuitenkin melko isoja eroja sarjojen välillä, mitä nuorempiin mennään sitä isompi osuus laukauksista tulee lähempää maalia, esimerkkinä Pohjola-leiri, missä peräti 17% laukauksista tulee 1-alueelta ja vain 44% 4-alueelta.

Korrelaatio* kertoo siitä miten voimakkaasti toinen muuttuja kasvaa (tai vähenee) jos toinen kasvaa (välillä 0-1). Taulukossa 2 on esitetty korrelaatio sille minkä verran eri alueiden laukausmäärät vaikuttavat maalimääriin. Tästä nähdään, että isoin korrelaatio maalimäärien kanssa on 1-alueen laukauksilla 0,27. Mitä enemmän laukauksia syntyy 1-alueelta sitä enemmän myös maaleja syntyy. Myös 2-alueen laukauksilla on selkeä yhteys maalimäärien kanssa 0,21. Sen sijaan 3-alueen laukausmäärän merkitys on selvästi vähäisempi ja 4-alueen laukausmäärillä ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lainkaan. Myös kokonaislaukausmäärän yhteysmaalimäärään on melko vähäinen 0,12 eli yksinkertaistettuna maalipaikkojen laatu on niiden määrää tärkeämpi tekijä.

Kuvasta 2 näkyy laukaukset alueittain tämän vuoden U20 MM-kisoista. Näissä USA 38% ja Tsekki 35% ovat kahden kärki siinä kuinka paljon laukauksia saatiin tuotettua 1- ja 2-alueilta, Suomen ollessa selkeä kolmonen 35%. Korrelaatioanalyysin pohjalta on katsottuna todennäköisin tapahtui, että nämä kolme joukkuetta muodostivat myös turnauksen mitalikolmikon.

Kuva 2. Laukaukset alueittain U20 MM-kisoista vuodelta 2025.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kannattaa pyrkiä ensisijaisesti kasvattamaan 1- ja 2-alueiden laukausmääriä, mikäli tavoite on kasvattaa maalimäärää, sillä niillä on huomattavasti suurempi vaikutus kuin muilla laukauksilla. Tulokset osoittavat, että etenkin 1-alueelle on kannattavaa yrittää riskilläkin, sillä maalintodennäköisyys on sieltä lauottuna selvästi paras. Erilaisia keinoja 1-alueelle pääsemiseksi on monia siihen jokaisen joukkueen tulee löytää sopivat keinot. Tuloksia voi tulkita myös käänteisesti, mikä ehkä tutumpaa monelle valmentajalle onkin, eli pitämällä vastustaja pois 1- ja 2-alueilta omiin syntyy yleensä vähän maaleja.

*Korrelaatiot on laskettu käyttäen Pearsonin korrelaatiota, liigan 23-24 ja 24-25 kauden runkosarjan otteluiden 5v5 tapahtumista.